Kansalaisuuskurssi
Kansalaisuuslakiin tulee 1.1.2027 uusi edellytys: riittävät tiedot suomalaisesta yhteiskunnasta. Sen voi osoittaa kansalaisuuskokeella tai Suomessa suoritetulla suomen- tai ruotsinkielisellä ylioppilas- tai korkeakoulututkinnolla. Edellytys koskee hakemuksia 1.3.2027 alkaen.
Eduskunta hyväksyi 10.6.2026 lain, jolla Suomeen tulee kansalaisuuskoe. Tasavallan presidentti vahvisti lain 16.6.2026. Laki tulee voimaan 1.1.2027. Uutta edellytystä sovelletaan hakemuksiin, jotka jätetään 1.3.2027 tai myöhemmin.
Mikä muuttuu?
Kansalaisuuslakiin (359/2003) tulee uusi edellytys, yhteiskuntatietoedellytys. Hakijalla pitää olla riittävät tiedot suomalaisesta yhteiskunnasta. Tiedot osoitetaan suomeksi tai ruotsiksi.
Lain 17 b §:n mukaan tiedot voi osoittaa kolmella tavalla:
- hyväksytty kansalaisuuskoe
- Suomessa suoritettu suomen- tai ruotsinkielinen ylioppilastutkinto
- Suomessa suoritettu suomen- tai ruotsinkielinen korkeakoulututkinto.
Edellytys ei koske alle 18-vuotiasta eikä 65 vuotta täyttänyttä. Kansalaisuuden voi saada ilman sitä, jos terveydentila tai vamma estää sen pitkäaikaisesti tai jos on muu erittäin painava syy.
Lain 45 §:n mukaan hakemukseen pitää liittää selvitys yhteiskuntatiedosta, samoin kuin kielitaidosta ja toimeentulosta. Siirtymäsäännöksen vuoksi tämä koskee hakemuksia, jotka jätetään 1.3.2027 tai myöhemmin.
Ketä muutos koskee?
Laki tulee voimaan 1.1.2027. Siirtymäsäännöksen mukaan uutta edellytystä ei sovelleta hakemuksiin, jotka tehdään kahden kuukauden kuluessa voimaantulosta. Käytännössä se koskee hakemuksia, jotka jätetään 1.3.2027 tai myöhemmin.
Jos hakemuksesi on jo vireillä 1.1.2027, siihen sovelletaan vanhoja säännöksiä.
Millainen kansalaisuuskoe on?
Lakiin tulee uusi luku kansalaisuuskokeesta. Sen mukaan
- koe testaa perustietoja yhteiskunnan toiminnasta sekä ihmisen oikeuksista ja velvollisuuksista
- kysymykset ovat monivalintakysymyksiä ja perustuvat oppimateriaaliin, joka on kaikkien saatavilla
- kysymykset koskevat esimerkiksi Suomen keskeistä lainsäädäntöä, perus- ja ihmisoikeuksia, yhdenvertaisuutta, sukupuolten tasa-arvoa sekä Suomen historiaa ja kulttuuria
- koe tehdään suomeksi tai ruotsiksi ja sähköisesti, ellei siihen ole estettä
- Migri tekee sopimuksen yliopiston kanssa kysymysten ja oppimateriaalin laatimisesta
- koetilaisuuksia pitää olla alueellisesti riittävästi ja riittävän usein
- kokeen voi tehdä erityisjärjestelyin esimerkiksi sairauden tai vamman takia
- kokeesta peritään maksu, jonka suuruudesta säädetään asetuksella.
Hylätystä koesuorituksesta voi vaatia oikaisua Migriltä. Oikaisuvaatimuksen käsittely maksaa.
Myöhemmin Migri kertoi, että kokeen laatii Helsingin yliopisto ja että kokeita järjestetään keväästä 2027 seitsemällä paikkakunnalla. Lue lisää uutisesta kansalaisuuskoe järjestetään seitsemällä paikkakunnalla.
Miksi lakia muutettiin?
Valtioneuvoston mukaan kansalaisuuskoe on viimeinen osa laajempaa kansalaisuuslain uudistusta. Sillä kiristetään kansalaisuuden saamisen ehtoja. Aiemmin on jo muutettu asumisaikaa, nuhteettomuutta ja toimeentuloa koskevia sääntöjä.
Esimerkiksi:
- 1.10.2024 alkaen yleinen asumisaika on ollut kahdeksan vuotta (laki 474/2024).
- 17.12.2025 alkaen toimeentuloedellytys on ollut uudessa muodossa: työttömyysetuutta tai toimeentulotukea saa olla viimeisen kahden vuoden aikana yhteensä enintään kolme kuukautta (laki 929/2025).
Valtioneuvoston mukaan noin puolet EU-maista vaatii, että kansalaisuuden hakija osoittaa yhteiskuntatietonsa kokeella tai muulla tavalla. Pohjoismaista Tanskassa ja Norjassa oli jo kansalaisuuskoe.
Mitä tämä tarkoittaa sinulle?
Jos aiot hakea kansalaisuutta ja olet 18–64-vuotias, tarkista ensin, ehditkö hakea ennen 1.3.2027. Jos et, sinulla pitää olla hyväksytty kansalaisuuskoe tai sopiva tutkinto. Kaikki edellytykset löydät oppaasta Suomen kansalaisuuden edellytykset.
Kansalaisuuskurssi on itsenäinen kurssi. Meillä ei ole yhteyttä Maahanmuuttovirastoon, sisäministeriöön eikä eduskuntaan.
