Suomalainen kulttuuri ja perinteet: juhlapäivät, Kalevala, sauna ja uskonto

Lyhyet vastaukset

Mikä on Suomen tärkein juhla?

Joulu. Tärkein päivä on jouluaatto 24.12., jolloin lahjat yleensä jaetaan.

Mikä päivä on itsenäisyyspäivä?

6.12. Suomi itsenäistyi vuonna 1917. Lain mukaan päivä on joka vuosi yleinen juhla- ja vapaapäivä.

Mikä on Kalevala?

Suomen kansalliseepos. Elias Lönnrot kokosi sen vanhoista kansanrunoista. Ensimmäinen laitos ilmestyi vuonna 1835 ja Uusi Kalevala vuonna 1849.

Onko Suomessa uskonnonvapaus?

On. Perustuslain 11 §:n mukaan jokaisella on uskonnon ja omantunnon vapaus. Saat kuulua uskonnolliseen yhdyskuntaan tai olla kuulumatta.

Tämä luku kertoo suomalaisesta kulttuurista ja perinteistä. Käymme läpi vuoden juhlapäivät ja sen, mitä laki sanoo vapaapäivistä. Sitten esittelemme Kalevalan, suomen kielen, musiikin, designin ja saunan. Lopuksi kerromme arjen tavoista ja uskonnonvapaudesta.

Mitkä ovat Suomen tärkeimmät juhlapäivät?

Joulu on vuoden tärkein juhla. Tärkein päivä on jouluaatto 24.12. Silloin lahjat yleensä jaetaan, ja kotiin tuodaan joulukuusi.

Pääsiäinen on yleensä maalis- tai huhtikuussa. Pitkäperjantaina muistetaan Jeesuksen kuolemaa ja pääsiäissunnuntaina hänen ylösnousemustaan. Joulun ja pääsiäisen aikaan monet kaupat ja virastot ovat kiinni.

Vappu 1.5. on kevään ja työväen juhla. Silloin juodaan simaa, syödään munkkeja ja pidetään piknikkejä. Ylioppilaat käyttävät valkoista ylioppilaslakkia.

Juhannus on keskikesän juhla kesäkuun lopussa. Moni viettää sen mökillä. Juhannukseen kuuluvat kokko ja juhannussauna.

Itsenäisyyspäivä 6.12. on Suomen itsenäistymisen muistopäivä. Suomi itsenäistyi vuonna 1917. Moni katsoo televisiosta tasavallan presidentin itsenäisyyspäivän juhlaa.

Muita tuttuja päiviä ovat äitienpäivä toukokuun toisena sunnuntaina ja isänpäivä marraskuun toisena sunnuntaina. Pyhäinpäivä on marraskuun alussa. Silloin muistetaan kuolleita ja viedään kynttilöitä haudoille.

Mitkä päivät ovat lain mukaan juhla- ja vapaapäiviä?

Itsenäisyyspäivästä on oma laki. Sen mukaan 6.12. on joka vuosi yleinen juhla- ja vapaapäivä. Jos päivä on arkipäivä, työt keskeytetään kuten sunnuntaina.

Kirkkolaissa luetellaan kirkolliset juhlapäivät. Niitä ovat joulupäivä, toinen joulupäivä, uudenvuodenpäivä, loppiainen, pitkäperjantai, pääsiäispäivä, toinen pääsiäispäivä, helatorstai, helluntai, juhannuspäivä ja pyhäinpäivä.

Vuosilomalaki kertoo, mitkä päivät eivät kuluta vuosilomaa. Sunnuntain ja kirkollisten juhlapäivien lisäksi niitä ovat itsenäisyyspäivä, jouluaatto, juhannusaatto, pääsiäislauantai ja vapunpäivä.

Asetus kertoo myös viralliset liputuspäivät, jolloin valtion virastot nostavat Suomen lipun. Niitä ovat esimerkiksi Kalevalan päivä 28.2., vappu, äitienpäivä, juhannus, isänpäivä ja itsenäisyyspäivä. Juhannus on samalla Suomen lipun päivä.

Mikä on Kalevala?

Kalevala on Suomen kansalliseepos. Lääkäri Elias Lönnrot kokosi sen vanhoista suomalaisista ja karjalaisista kansanrunoista. Vanha Kalevala ilmestyi vuonna 1835. Laajempi Uusi Kalevala ilmestyi vuonna 1849, ja siinä on 50 runoa.

Kalevala vahvisti suomen kielen asemaa kirjakielenä. Se on innoittanut taiteilijoita, kuten taidemaalari Akseli Gallen-Kallelaa ja säveltäjä Jean Sibeliusta. Kalevala on käännetty yli 60 kielelle. Kalevalan päivä 28.2. on myös suomalaisen kulttuurin päivä.

Miksi suomen kieli on tärkeä osa kulttuuria?

Mikael Agricola (noin 1510–1557) oli Turun piispa. Hän toi uskonpuhdistuksen Suomeen ja loi pohjan kirjoitetulle suomelle. Hänen aapistaan Abckiriaa pidetään ensimmäisenä suomenkielisenä kirjallisena teoksena. Agricolan suomentama Uusi testamentti ilmestyi vuonna 1548. Suomen kielen päivä on 9.4.

Pitkään ruotsi oli Suomessa hallitseva kieli. Vuoden 1863 kieliasetus aloitti kehityksen, jonka myötä suomesta tuli virallinen hallinnon kieli. Aleksis Kiven romaani Seitsemän veljestä ilmestyi vuonna 1870. Sitä on kutsuttu ensimmäiseksi suomenkieliseksi romaaniksi. Kiven syntymäpäivä 10.10. on suomalaisen kirjallisuuden päivä.

Perustuslain mukaan Suomen kansalliskielet ovat suomi ja ruotsi. Saamelaisilla alkuperäiskansana sekä romaneilla ja muilla ryhmillä on oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan.

Mitä suomalaiseen musiikkiin ja designiin kuuluu?

Jean Sibelius (1865–1957) on Suomen tunnetuin säveltäjä. Hänen teoksensa Finlandia valmistui vuosina 1899–1900. Sen tunnetuin osa on Finlandia-hymni. Sibeliuksen syntymäpäivä 8.12. on suomalaisen musiikin päivä.

Suomalainen design on tunnettua maailmalla. Esimerkkejä ovat Alvar Aallon Stool 60 -jakkara vuodelta 1933, vuonna 1951 aloittanut Marimekko, Fiskarsin oranssikahvaiset sakset ja Tove Janssonin muumit.

Miksi sauna on suomalaisille tärkeä?

Suomessa on yli kolme miljoonaa saunaa. Saunassa peseydytään ja rentoudutaan. Sauna kuuluu myös juhliin: on juhannussauna ja joulusauna. Kun kiukaan kiville heitetään vettä, syntyy löylyä.

Saunassa ollaan yleensä alasti, eikä siihen liity mitään seksuaalista. Uimahalleissa naisilla ja miehillä on omat saunansa. Suomalainen saunakulttuuri hyväksyttiin vuonna 2020 Unescon ihmiskunnan aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon.

Millaisia tapoja suomalaisessa arjessa on?

Täsmällisyys on tärkeää, varsinkin kun menet virastoon tai lääkäriin. Tervehtiessä kätellään usein ja katsotaan silmiin. Moni puhuttelee toisia etunimellä. Kotona ei pidetä kenkiä jalassa. Hiljaisuus ei ole huono asia, eikä taukoja tarvitse täyttää puheella.

Jokamiehenoikeuksien ansiosta luonnossa saa liikkua vapaasti. Useimpiin ulkoiluun liittyviin asioihin ei tarvita maanomistajan lupaa.

Onko Suomessa uskonnonvapaus?

On. Perustuslain 11 §:n mukaan jokaisella on uskonnon ja omantunnon vapaus. Siihen kuuluu oikeus harjoittaa uskontoa, ilmaista vakaumus ja kuulua tai olla kuulumatta uskonnolliseen yhdyskuntaan. Ketään ei saa pakottaa osallistumaan uskonnon harjoittamiseen omantuntonsa vastaisesti.

Uskonnollisesta yhdyskunnasta voi erota ilmoittamalla siitä kirjallisesti yhdyskunnalle tai Digi- ja väestötietovirastolle. Täysi-ikäinen päättää uskonnostaan itse. Lapsen uskonnosta päättävät huoltajat. 12 vuotta täyttänyttä lasta ei kuitenkaan voi liittää yhdyskuntaan tai ilmoittaa eronneeksi ilman hänen omaa kirjallista suostumustaan.

Suomessa on noin 170 rekisteröityä uskonnollista yhdyskuntaa. Vuoden 2025 lopussa runsaat kaksi miljoonaa ihmistä ei kuulunut mihinkään uskontokuntaan.

Mikä on kirkkojen asema Suomessa?

Evankelis-luterilaisella kirkolla ja ortodoksisella kirkolla on Suomessa erityisasema. Niillä on esimerkiksi verotusoikeus. Kirkollisveroa maksavat kirkkojen jäsenet, jotka maksavat kunnallisveroa. Veroprosentti vaihtelee seurakunnittain.

Evankelis-luterilainen kirkko on Suomen suurin uskontokunta. Vuoden 2025 lopussa sen jäseniä oli 61 prosenttia väestöstä. Perustuslain mukaan kirkon järjestysmuodosta ja hallinnosta säädetään kirkkolaissa. Ortodoksisesta kirkosta on oma lakinsa. Ortodoksisella kirkolla oli vuoden 2023 lopussa noin 56 000 jäsentä.

Koulussa lapsella on oikeus oman uskontonsa opetukseen. Oppilas, joka ei kuulu uskonnolliseen yhdyskuntaan eikä osallistu uskonnonopetukseen, opiskelee elämänkatsomustietoa.

Mitä tästä luvusta kannattaa osata

• Itsenäisyyspäivä 6.12. (1917), vappu 1.5., juhannus kesäkuun lopussa, joulu ja pääsiäinen.
• Mitkä päivät ovat kirkollisia juhlapäiviä ja mikä on liputuspäivä.
• Kalevala: Elias Lönnrot, 1835 ja 1849, Kalevalan päivä 28.2.
• Agricola, Aleksis Kivi ja Sibelius. Kansalliskielet ovat suomi ja ruotsi.
• Saunakulttuuri on ollut Unescon luettelossa vuodesta 2020.
• Uskonnonvapaus (perustuslain 11 §) ja kahden kirkon erityisasema.

Harjoittele lukua 3

Testaa itsesi luvun 3 kysymyksillä. Osa kysymyksistä on avoimia, loput kuuluvat kurssiin. Kysymykset ovat meidän kirjoittamiamme harjoituskysymyksiä, eivät Migrin kokeen kysymyksiä. Lue selitys jokaisen vastauksen jälkeen, niin muistat paremmin.

Vaikeita sanoja luvussa

itsenäisyyspäivä

6.12., Suomen itsenäistymisen muistopäivä; yleinen juhla- ja vapaapäivä

juhannus

keskikesän juhla kesäkuun lopussa; juhannuspäivä on lauantai 20.–26.6.

kirkollinen juhlapäivä

kirkkolaissa lueteltu juhlapäivä, esimerkiksi joulupäivä, pitkäperjantai tai helatorstai

liputuspäivä

päivä, jolloin Suomen lippu nostetaan salkoon

kansalliseepos

kansan oma pitkä kertomusrunoelma; Suomessa Kalevala

löyly

höyry, joka syntyy, kun saunan kiukaan kiville heitetään vettä

uskonnonvapaus

oikeus valita oma uskonto, harjoittaa sitä tai olla kuulumatta mihinkään uskontoon

kirkollisvero

vero, jota evankelis-luterilaisen ja ortodoksisen kirkon jäsenet maksavat seurakunnalleen