Suomen historia: Ruotsin vallasta itsenäisyyteen ja Natoon

Lyhyet vastaukset

Milloin Suomi itsenäistyi?

6.12.1917. Silloin eduskunta hyväksyi senaatin itsenäisyysjulistuksen. Päivä on nykyään Suomen itsenäisyyspäivä.

Kuinka kauan Suomi oli osa Ruotsia?

Noin 500 vuotta, vuoden 1323 Pähkinäsaaren rauhasta vuoteen 1809, jolloin Venäjä valloitti Suomen.

Mitä olivat talvisota ja jatkosota?

Suomen ja Neuvostoliiton sodat toisen maailmansodan aikana. Talvisota käytiin 1939–1940 ja jatkosota 1941–1944.

Milloin Suomi liittyi EU:hun ja Natoon?

Euroopan unioniin vuoden 1995 alussa ja Natoon 4.4.2023.

Suomen historia on yksi kansalaisuuskokeen aihealueista. Tässä luvussa käydään läpi tärkeimmät vaiheet: aika osana Ruotsia, aika osana Venäjää, itsenäisyys ja sodat sekä Suomi sotien jälkeen. Teksti perustuu julkisiin lähteisiin. Päivitämme sen, kun Migrin virallinen opiskelumateriaali julkaistaan.

Kuinka kauan Suomi oli osa Ruotsia?

Noin 500 vuotta. Vuonna 1323 Ruotsi ja Novgorod tekivät Pähkinäsaaren rauhan. Novgorod oli valtakunta nykyisen Venäjän alueella. Rauhan jälkeen suurin osa Suomen alueesta kuului Ruotsiin. Itä-Suomi eli Karjala jäi Novgorodille.

Rauha vaikutti myös uskontoon. Länteen vakiintui katolinen usko ja itään ortodoksinen usko. Myöhemmin uskonpuhdistus vaihtoi lännen katolisen uskon luterilaiseksi.

Ruotsin aika sitoi Suomen läntiseen kulttuuriin. Suomessa noudatettiin Ruotsin lakeja. Suomalaiset talonpojat eivät olleet maaorjia, vaan he olivat henkilökohtaisesti vapaita. Tärkein kaupunki oli Turku, joka on Suomen vanhin kaupunki. Turkuun perustettiin Suomen ensimmäinen yliopisto vuonna 1640.

Mitä tapahtui vuonna 1809?

Venäjä valloitti Suomen Ruotsilta sodassa vuosina 1808–1809. Suomesta tuli Venäjän keisarikunnan autonominen suuriruhtinaskunta. Autonomia tarkoittaa, että alue saa hoitaa monia omia asioitaan itse.

Suomen suuriruhtinas oli Venäjän keisari. Ylin hallintoelin Suomessa oli senaatti, ja sen jäsenet olivat suomalaisia. Suurin osa Ruotsin vallan aikaisista laeista jäi voimaan. Vuonna 1812 Helsingistä tuli Suomen pääkaupunki.

Venäjän vallan aikana suomalainen kansallisuusaate vahvistui. Elias Lönnrotin kokoama Kalevala ilmestyi vuonna 1835. Suomi sai oman rahan, markan, vuonna 1860.

Miksi vuosi 1906 on tärkeä?

Vuodesta 1899 alkaen Venäjä yritti tiukentaa otettaan Suomesta. Tätä venäläistämisen aikaa kutsutaan sortokausiksi. Ensimmäinen sortokausi kesti vuodet 1899–1905 ja toinen vuodet 1909–1917.

Vuonna 1906 Suomessa tehtiin suuri eduskuntauudistus. Vanhojen neljän säädyn valtiopäivien tilalle tuli yksikamarinen eduskunta. Miehet ja naiset saivat yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden. Naiset saivat myös oikeuden asettua ehdolle vaaleissa. Suomi oli ensimmäinen maa maailmassa, jossa kaikki naiset saivat molemmat oikeudet. Ensimmäiset eduskuntavaalit pidettiin vuonna 1907, ja eduskuntaan valittiin 19 naista.

Milloin Suomi itsenäistyi?

Suomi julistautui itsenäiseksi 6.12.1917. Venäjällä oli ollut vallankumous, ja Suomessa ylin valta oli siirtynyt eduskunnalle. Senaatti, jota johti P. E. Svinhufvud, antoi itsenäisyysjulistuksen eduskunnalle 4.12.1917. Eduskunta hyväksyi senaatin toimet 6.12.1917 äänin 100–88. Suomen itsenäisyyspäivää vietetään siksi 6. joulukuuta.

Venäjän uusi bolševikkihallitus tunnusti Suomen itsenäisyyden 31.12.1917.

Mitä tapahtui vuonna 1918?

Pian itsenäistymisen jälkeen Suomessa alkoi sisällissota. Tammikuun lopussa 1918 vasemmisto teki vallankaappauksen, ja hallitus pakeni Helsingistä. Sotaa käytiin punaisten ja valkoisten välillä. Punaiset olivat työväenliikkeen joukkoja ja valkoiset hallituksen joukkoja. Saksa tuki valkoisia ja Venäjä punaisia.

Sota päättyi toukokuussa 1918 valkoisten voittoon. Valkoisia johti kenraali Gustaf Mannerheim.

Kesällä 1919 Suomesta tuli tasavalta. Ensimmäinen presidentti oli K. J. Ståhlberg.

Mitä olivat talvisota ja jatkosota?

Elokuussa 1939 Saksa ja Neuvostoliitto tekivät sopimuksen. Sen salainen lisäpöytäkirja jätti Suomen Neuvostoliiton etupiiriin. Suomi ei suostunut antamaan Neuvostoliitolle sotilastukikohtia omalta alueeltaan.

Talvisota. Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen 30.11.1939. Sota päättyi Moskovan rauhaan 13.3.1940. Suomi joutui luovuttamaan Neuvostoliitolle Karjalankannaksen, Laatokan Karjalan ja alueita pohjoisesta (osia Sallasta, Kuusamosta ja Kalastajasaarennosta). Lisäksi Suomi joutui vuokraamaan Hangon Neuvostoliitolle.

Jatkosota. Kesällä 1941 Saksa hyökkäsi Neuvostoliittoon, ja Suomi lähti sotaan Saksan rinnalla. Jatkosota päättyi välirauhaan syyskuussa 1944. Suomi menetti talvisodassa menetetyt alueet ja lisäksi Petsamon Jäämeren rannalla. Pariisin rauhansopimus vahvisti ehdot vuonna 1947.

Lapin sota. Välirauhan mukaan Suomen piti riisua maassa olevat saksalaiset joukot aseista. Siitä alkoi Lapin sota Saksaa vastaan. Viimeiset saksalaiset lähtivät Lapista huhtikuussa 1945.

Suomi hävisi sodat, mutta Neuvostoliitto ei miehittänyt Suomea. Koska Suomi pystyi puolustamaan aluettaan, sotia pidetään aikana, jolloin Suomen itsenäisyys vakiintui.

Miten Suomi muuttui sotien jälkeen?

Sodan hävinneenä Suomi joutui maksamaan Neuvostoliitolle raskaat sotakorvaukset. Ne maksettiin tavarana, esimerkiksi junina, laivoina ja raaka-aineina. Sotakorvausten tuotanto auttoi Suomea muuttumaan maatalousmaasta teollisuusmaaksi. Ihmiset muuttivat maaseudulta kaupunkeihin.

Vuonna 1948 Suomi ja Neuvostoliitto tekivät YYA-sopimuksen eli sopimuksen ystävyydestä, yhteistoiminnasta ja keskinäisestä avunannosta. Kylmän sodan aikana pelko Neuvostoliittoa kohtaan ohjasi Suomen politiikkaa. Vuonna 1956 valittu presidentti Urho Kekkonen teki aktiivista puolueettomuuspolitiikkaa.

Samaan aikaan Suomeen rakennettiin hyvinvointivaltio. Kansaneläkelaitos Kela perustettiin jo vuonna 1937. Vuonna 1964 sairausvakuutus tuli koskemaan kaikkia Suomessa asuvia. Peruskoulu luotiin vuonna 1968.

Milloin Suomi liittyi EU:hun ja Natoon?

Neuvostoliitto hajosi vuonna 1991. Samoihin aikoihin Suomessa oli syvä lama. Monet olivat työttömiä, ja yrityksiä meni konkurssiin.

Suomi haki Euroopan yhteisön jäsenyyttä maaliskuussa 1992. Lokakuussa 1994 pidettiin kansanäänestys, ja 57 prosenttia äänestäjistä kannatti jäsenyyttä. Suomi liittyi Euroopan unioniin vuoden 1995 alussa. Suomi oli ensimmäisten maiden joukossa, jotka ottivat euron käyttöön 1.1.1999. Eurosetelit ja -kolikot tulivat käyttöön 1.1.2002.

Suomi haki Naton jäsenyyttä 17.5.2022 ja tuli Naton jäseneksi 4.4.2023. Jäsenenä Suomi kuuluu Naton perustamissopimuksen viidennen artiklan turvatakuiden piiriin.

Mitä tästä luvusta kannattaa osata

• 1323: Pähkinäsaaren rauha, ja Suomi kuuluu Ruotsiin noin 500 vuotta.
• 1809: Suomesta tulee Venäjän autonominen suuriruhtinaskunta.
• 1906: eduskuntauudistus ja naisten äänioikeus. Vaalit 1907.
• 6.12.1917: itsenäisyys. 1918: sisällissota.
• 1939–1940 talvisota, 1941–1944 jatkosota, 1944–1945 Lapin sota.
• 1948 YYA-sopimus, 1995 EU, 1999 euro (setelit 2002), 2023 Nato.

Harjoittele lukua 2

Testaa itsesi luvun 2 kysymyksillä. Osa kysymyksistä on avoimia, loput kuuluvat kurssiin. Kysymykset ovat meidän kirjoittamiamme harjoituskysymyksiä, eivät Migrin kokeen kysymyksiä. Lue selitys jokaisen vastauksen jälkeen, niin muistat paremmin.

Vaikeita sanoja luvussa

suuriruhtinaskunta

alue, jota johtaa suuriruhtinas; Suomi oli Venäjän suuriruhtinaskunta 1809–1917

autonomia

itsehallinto: alue saa hoitaa monia omia asioitaan itse

sortokausi

aika, jolloin Venäjä yritti venäläistää Suomea (1899–1905 ja 1909–1917)

eduskuntauudistus

vuoden 1906 muutos: säätyvaltiopäivien tilalle tuli eduskunta ja kaikille yhtäläinen äänioikeus

itsenäisyysjulistus

ilmoitus, jolla Suomi julistautui itsenäiseksi valtioksi vuonna 1917

sisällissota

saman maan asukkaiden välinen sota; Suomessa vuonna 1918

sotakorvaukset

maksut, jotka sodan hävinnyt maa joutuu maksamaan voittajalle

hyvinvointivaltio

valtio, joka huolehtii asukkaiden sosiaaliturvasta, terveydestä ja koulutuksesta