Perus- ja ihmisoikeudet Suomessa: mitä ne ovat ja miten niitä suojellaan

Lyhyet vastaukset

Mitä eroa on perusoikeuksilla ja ihmisoikeuksilla?

Perusoikeudet on kirjoitettu Suomen perustuslakiin. Ihmisoikeudet kuuluvat kaikille ihmisille, ja ne on kirjattu kansainvälisiin sopimuksiin. Monet oikeudet ovat samoja.

Missä Suomen perusoikeudet ovat?

Suomen perustuslain 2 luvussa, pykälissä 6–23.

Kuka valvoo, että perus- ja ihmisoikeudet toteutuvat?

Julkisen vallan on turvattava ne. Laillisuutta valvovat esimerkiksi tuomioistuimet, eduskunnan oikeusasiamies ja valtioneuvoston oikeuskansleri.

Mitkä ovat Suomen kansalliskielet?

Suomi ja ruotsi. Saamelaisilla alkuperäiskansana on lisäksi oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan.

Maahanmuuttoviraston (Migri) mukaan kansalaisuuskokeen kysymykset koskevat esimerkiksi perus- ja ihmisoikeuksia. Tällä sivulla kerromme selkeällä kielellä, mitä nämä oikeudet ovat ja miten niitä suojellaan Suomessa. Kurssimme perustuu julkisiin lähteisiin, ja päivitämme sen Migrin oppimateriaalin mukaan, kun materiaali julkaistaan.

Mitä eroa on perusoikeuksilla ja ihmisoikeuksilla?

Perusoikeudet on kirjoitettu Suomen perustuslakiin. Ne turvataan kaikille, ja ne velvoittavat julkista valtaa. Julkinen valta tarkoittaa valtiota, kuntia ja muita viranomaisia.

Ihmisoikeudet kuuluvat kaikille ihmisille kaikissa maissa. Ne on kirjattu kansainvälisiin sopimuksiin. Valtiot, jotka ovat liittyneet sopimuksiin, ovat velvollisia kunnioittamaan ja suojelemaan näitä oikeuksia.

Monet oikeudet ovat samoja, esimerkiksi oikeus elämään ja sananvapaus. Perus- ja ihmisoikeudet täydentävät toisiaan. Kansainväliset sopimukset turvaavat vähimmäistason, ja Suomi voi omassa laissaan turvata oikeudet paremmin.

Perusoikeudet tulivat nykyisessä laajuudessaan Suomen lakiin vuonna 1995. Nykyinen perustuslaki tuli voimaan 1.3.2000.

Mitä oikeuksia Suomen perustuslaki turvaa?

Perusoikeudet ovat perustuslain 2 luvussa. Tärkeimpiä ovat nämä:

• Yhdenvertaisuus (6 §). Ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. Ketään ei saa ilman hyväksyttävää syytä kohdella eri tavalla esimerkiksi sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon tai vammaisuuden vuoksi.
• Oikeus elämään ja vapauteen (7 §). Ketään ei saa tuomita kuolemaan eikä kiduttaa.
• Liikkumisvapaus (9 §). Saat valita asuinpaikkasi ja liikkua maassa vapaasti, jos oleskelet Suomessa laillisesti.
• Yksityiselämän suoja (10 §). Kotirauha sekä kirjeiden ja puheluiden salaisuus on turvattu.
• Uskonnon ja omantunnon vapaus (11 §). Saat kuulua uskonnolliseen yhdyskuntaan tai olla kuulumatta.
• Sananvapaus (12 §). Saat ilmaista ja julkaista mielipiteitäsi ilman, että kukaan estää sitä etukäteen.
• Kokoontumis- ja yhdistymisvapaus (13 §). Saat järjestää mielenosoituksen ilman lupaa. Siitä täytyy kuitenkin ilmoittaa poliisille etukäteen.
• Oikeusturva (21 §). Sinulla on oikeus saada asiasi käsitellyksi asianmukaisesti ja ilman turhaa viivytystä. Sinulla on myös oikeus tulla kuulluksi ja hakea päätökseen muutosta.

Useimmat oikeudet kuuluvat jokaiselle, myös Suomessa asuville ulkomaalaisille. Äänioikeus eduskuntavaaleissa kuuluu Suomen kansalaisille, jotka ovat täyttäneet 18 vuotta (14 §).

Mitä oikeuksia on koulutukseen, työhön ja sosiaaliturvaan?

Osa perusoikeuksista on taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia eli TSS-oikeuksia. Niissä julkisen vallan pitää usein järjestää jotain, esimerkiksi kouluja tai palveluja.

• Jokaisella on oikeus maksuttomaan perusopetukseen (16 §).
• Jokaisella on oikeus hankkia toimeentulonsa valitsemallaan työllä. Ketään ei saa erottaa työstä ilman lakiin perustuvaa syytä (18 §).
• Jos et pysty itse hankkimaan elämisen turvaa, sinulla on oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon. Julkisen vallan on turvattava riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut (19 §).
• Vastuu luonnosta ja ympäristöstä kuuluu kaikille (20 §).

Mitä kielellisiä oikeuksia Suomessa on?

Suomen kansalliskielet ovat suomi ja ruotsi (17 §). Jokaisella on oikeus käyttää suomea tai ruotsia tuomioistuimessa ja muussa viranomaisessa.

Saamelaiset ovat alkuperäiskansa. Saamelaisilla, romaneilla ja muilla ryhmillä on oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan. Saamen kielilaki koskee kolmea saamen kieltä: inarinsaamea, koltansaamea ja pohjoissaamea.

Voiko perusoikeuksia rajoittaa?

Perusoikeuksia voidaan rajoittaa vain lailla, ja silloinkin vain erityisin edellytyksin. Poikkeusoloissa, esimerkiksi jos Suomeen kohdistuu aseellinen hyökkäys, perusoikeuksista voidaan tehdä tilapäisiä poikkeuksia (23 §). Poikkeusten on silti noudatettava Suomen kansainvälisiä ihmisoikeusvelvoitteita.

Kuka valvoo, että oikeudet toteutuvat?

Perustuslain 22 §:n mukaan julkisen vallan on turvattava perus- ja ihmisoikeuksien toteutuminen. Valvojia on useita:

• Tuomioistuimet. Ne ovat riippumattomia (3 §). Jos lain soveltaminen olisi selvästi ristiriidassa perustuslain kanssa, tuomioistuimen on noudatettava perustuslakia (106 §).
• Perustuslakivaliokunta. Eduskunnan valiokunta arvioi lakiehdotuksia, jotka tulevat sen käsiteltäväksi. Se katsoo, sopivatko ne perustuslakiin ja ihmisoikeussopimuksiin (74 §).
• Eduskunnan oikeusasiamies. Eduskunta valitsee oikeusasiamiehen neljäksi vuodeksi (38 §). Oikeusasiamies valvoo, että viranomaiset noudattavat lakia ja että perus- ja ihmisoikeudet toteutuvat (109 §).
• Valtioneuvoston oikeuskansleri. Tasavallan presidentti nimittää oikeuskanslerin (69 §). Oikeuskansleri valvoo erityisesti valtioneuvoston ja presidentin toimia, mutta myös muita viranomaisia (108 §).

Jos viranomainen on mielestäsi toiminut lainvastaisesti, voit tehdä kantelun oikeusasiamiehelle tai oikeuskanslerille. Kantelu tehdään kirjallisesti. Yli kaksi vuotta vanhaa asiaa ei yleensä käsitellä.

Mitkä kansainväliset sopimukset sitovat Suomea?

Perustuslain 1 §:n mukaan Suomi osallistuu kansainväliseen yhteistyöhön ihmisoikeuksien turvaamiseksi. Tärkeitä sopimuksia ovat esimerkiksi nämä:

• Ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus. YK hyväksyi sen vuonna 1948. Suomi liittyi YK:hon vuonna 1955.
• Euroopan ihmisoikeussopimus. Euroopan neuvoston sopimus tehtiin vuonna 1950, ja se tuli Suomessa voimaan vuonna 1990. Sitä valvoo Euroopan ihmisoikeustuomioistuin, johon yksittäinen ihminen voi valittaa.
• YK:n lapsen oikeuksien sopimus. Sopimus tehtiin vuonna 1989, ja se tuli Suomessa voimaan vuonna 1991. Lapsi on sopimuksessa jokainen alle 18-vuotias. Kaikissa lapsia koskevissa päätöksissä on ensisijaisesti otettava huomioon lapsen etu.

Suomi on liittynyt myös muihin YK:n ihmisoikeussopimuksiin, esimerkiksi naisten syrjinnän poistamista ja vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeviin sopimuksiin.

Vaikeita sanoja luvussa

perusoikeus

oikeus, joka on kirjoitettu Suomen perustuslakiin

ihmisoikeus

oikeus, joka kuuluu kaikille ihmisille ja on kirjattu kansainvälisiin sopimuksiin

julkinen valta

valtio, kunnat ja muut viranomaiset, jotka käyttävät valtaa

yhdenvertaisuus

kaikki ovat samanarvoisia lain edessä, eikä ketään saa syrjiä

sananvapaus

oikeus sanoa, kirjoittaa ja julkaista mielipiteitä ilman, että kukaan estää sitä etukäteen

kansalliskieli

maan virallinen pääkieli; Suomessa suomi ja ruotsi

eduskunnan oikeusasiamies

eduskunnan valitsema valvoja, joka tarkastaa, että viranomaiset noudattavat lakia

kantelu

kirjallinen valitus oikeusasiamiehelle tai oikeuskanslerille, jos viranomainen on toiminut väärin