Yhdenvertaisuus ja tasa-arvo Suomessa: syrjinnän kielto selkokielellä

Lyhyet vastaukset

Mitä yhdenvertaisuus tarkoittaa?

Kaikki ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. Ketään ei saa ilman hyväksyttävää syytä kohdella huonommin esimerkiksi iän, alkuperän, kielen, uskonnon tai vammaisuuden vuoksi.

Mikä ero on yhdenvertaisuudella ja tasa-arvolla?

Yhdenvertaisuus koskee kaikkia ihmisiä ja kaikkia syrjintäperusteita. Tasa-arvo tarkoittaa tässä naisten ja miesten tasa-arvoa, josta säädetään tasa-arvolaissa.

Mistä saa apua, jos kokee syrjintää?

Yhdenvertaisuusvaltuutetulta, ja sukupuoleen perustuvassa syrjinnässä tasa-arvovaltuutetulta. Työelämässä myös työsuojeluviranomaiselta. Rasistisesta rikoksesta ilmoitetaan poliisille.

Milloin suomalaiset naiset saivat äänioikeuden?

Vuonna 1906. Naiset saivat samalla oikeuden asettua ehdolle. Vuoden 1907 vaaleissa eduskuntaan valittiin 19 naista.

Yhdenvertaisuus ja tasa-arvo ovat kansalaisuuskokeen aihealueita. Tässä luvussa kerrotaan, mitä syrjintä on, millä perusteilla syrjintä on kielletty ja miten naisten ja miesten tasa-arvo näkyy työssä ja perheessä. Luvussa kerrotaan myös, mistä saat apua. Teksti perustuu julkisiin lähteisiin. Päivitämme sen, kun Migrin virallinen opiskelumateriaali julkaistaan.

Mitä yhdenvertaisuus ja tasa-arvo tarkoittavat?

Suomen perustuslain 6 §:n mukaan ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan esimerkiksi sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon tai vammaisuuden vuoksi. Tätä kutsutaan yhdenvertaisuudeksi.

Perustuslain mukaan julkisen vallan on turvattava perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen. Siksi viranomaisten on edistettävä yhdenvertaisuutta omassa toiminnassaan.

Tasa-arvo tarkoittaa tässä luvussa naisten ja miesten tasa-arvoa. Perustuslain mukaan sukupuolten tasa-arvoa edistetään yhteiskunnassa ja työelämässä, erityisesti palkkauksessa.

Kaksi lakia on tärkeää:

• yhdenvertaisuuslaki (1325/2014) kieltää syrjinnän esimerkiksi iän, alkuperän tai uskonnon vuoksi
• tasa-arvolaki (609/1986) kieltää syrjinnän sukupuolen vuoksi.

Millä perusteilla syrjintä on kielletty?

Yhdenvertaisuuslain 8 §:n mukaan ketään ei saa syrjiä iän, alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, poliittisen toiminnan, ammattiyhdistystoiminnan, perhesuhteiden, terveydentilan, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.

Syrjintä on kielletty myös silloin, kun se perustuu oletukseen. Laki koskee viranomaisia, kouluja, työnantajia ja yrityksiä, mutta ei yksityis- ja perhe-elämää eikä uskonnonharjoitusta.

Mitä syrjintä on?

Syrjintä tarkoittaa, että ihmistä kohdellaan huonommin kuin muita henkilöön liittyvän syyn vuoksi. Laki tuntee viisi muotoa: välitön syrjintä, välillinen syrjintä, häirintä, kohtuullisten mukautusten epääminen vammaiselta ihmiseltä sekä ohje tai käsky syrjiä.

InfoFinland antaa kaksi esimerkkiä. Vuokranantaja vaatii, että vuokralainen on Suomen kansalainen. Työnantaja vaatii täydellistä suomen kieltä, vaikka työ ei sitä vaadi.

Erilainen kohtelu ei aina ole syrjintää. Se on sallittua, jos sillä on hyväksyttävä tavoite ja keinot ovat oikeasuhtaisia. Ketään ei myöskään saa rangaista siitä, että hän vetoaa oikeuksiinsa. Tätä kutsutaan vastatoimien kielloksi.

Mitä tasa-arvolaki sanoo työelämästä?

Työnantaja ei saa maksaa sukupuolen vuoksi pienempää palkkaa samasta tai samanarvoisesta työstä. Se on palkkasyrjintää. Työnantaja ei saa asettaa ketään huonompaan asemaan raskauden, synnytyksen tai vanhemmuuden vuoksi.

Jos työpaikalla on säännöllisesti vähintään 30 työntekijää, työnantajan on tehtävä tasa-arvosuunnitelma ja palkkakartoitus vähintään joka toinen vuosi. Jos epäilet palkkasyrjintää, työnantajan on annettava sinulle selvitys palkkasi perusteista.

Seksuaalinen häirintä ja sukupuoleen perustuva häirintä ovat syrjintää. Työnantajan on puututtava häirintään, kun se saa siitä tiedon.

Viranomaisten on edistettävä tasa-arvoa. Valtion, hyvinvointialueiden ja kuntien toimielimissä on oltava naisia ja miehiä kumpiakin vähintään 40 prosenttia. Sääntö ei koske kunnanvaltuustoja eikä aluevaltuustoja.

Miksi vuosi 1906 on tärkeä?

Vuonna 1906 Suomi sai yksikamarisen eduskunnan. Äänioikeus tuli yleiseksi ja yhtäläiseksi kaikille 24 vuotta täyttäneille, miehille ja naisille. Suomalaiset naiset saivat ensimmäisten joukossa maailmassa sekä äänioikeuden että vaalikelpoisuuden eli oikeuden asettua ehdolle.

Ensimmäiset eduskuntavaalit pidettiin maaliskuussa 1907. Eduskuntaan valittiin 19 naista. Eduskunnan mukaan heitä voidaan pitää maailman ensimmäisinä naiskansanedustajina.

Miten tasa-arvo näkyy perheessä?

Avioliittolain mukaan puolisot ovat yhdenvertaiset. Naiset ja miehet päättävät itse, kenen kanssa he menevät naimisiin. Nainen ei tarvitse kenenkään lupaa käydä töissä tai opiskella. Kumpikin puoliso voi hakea avioeroa, vaikka toinen ei suostuisi.

Kela maksaa vanhempainrahaa. Kummallakin vanhemmalla on 160 arkipäivää, ja omista päivistä voi luovuttaa toiselle enintään 63. Molempien vanhempien odotetaan osallistuvan lastenhoitoon ja kotitöihin.

Lasta ei saa kurittaa ruumiillisesti. Perustuslain mukaan lapsia on kohdeltava tasa-arvoisesti yksilöinä.

Kaksi samaa sukupuolta olevaa ihmistä voi mennä naimisiin. Avioliittolain muutos tuli voimaan 1.3.2017.

Mikä on aina kiellettyä?

Väkivalta on Suomessa rikos, myös perheessä ja parisuhteessa. Seksuaalinen väkivalta on rikos myös avioliitossa. Perheen kunnia ei ole hyväksyttävä syy uhkailuun tai väkivaltaan.

Avioliittoon ei saa mennä alle 18-vuotias. Avioliittoon pakottaminen on rikos, ja pakkoavioliitto on kumottava. Naisen sukuelinten silpominen on rikos, ja vuoden 2025 alusta rikoslaissa on siitä oma pykälänsä.

Mistä saa apua syrjintään tai väkivaltaan?

• Yhdenvertaisuusvaltuutettu neuvoo maksutta, jos sinua on syrjitty esimerkiksi alkuperän, kielen tai uskonnon vuoksi.
• Tasa-arvovaltuutettu neuvoo, jos sinua on syrjitty sukupuolen vuoksi.
• Työsuojeluviranomainen valvoo syrjinnän kieltoa työelämässä.
• Poliisille ilmoitetaan rikoksista. Hätänumero on 112.
• Nollalinja auttaa lähisuhdeväkivaltaa kokeneita numerossa 080 005 005 joka päivä ja mihin aikaan tahansa.

Syrjitty voi vaatia hyvitystä käräjäoikeudessa kahden vuoden kuluessa syrjinnästä. Yhdenvertaisuuslain mukaan työhönotossa aika on kuitenkin vuosi siitä, kun hakija sai tiedon valintapäätöksestä.

Mitä tästä luvusta kannattaa osata

• Perustuslain 6 §: ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä.
• Yhdenvertaisuuslain syrjintäperusteet ja syrjinnän viisi muotoa.
• Tasa-arvolaki: palkkasyrjinnän kielto, raskaus ja vanhemmuus, tasa-arvosuunnitelma 30 työntekijän työpaikoilla.
• Kuka auttaa: yhdenvertaisuusvaltuutettu ja tasa-arvovaltuutettu.
• 1906 naisten äänioikeus ja vaalikelpoisuus, 1907 vaaleissa 19 naista.
• Väkivalta perheessä, lapsen ruumiillinen kuritus, pakkoavioliitto ja silpominen ovat rikoksia.

Harjoittele lukua 6

Testaa itsesi luvun 6 kysymyksillä. Osa kysymyksistä on avoimia, loput kuuluvat kurssiin. Kysymykset ovat meidän kirjoittamiamme harjoituskysymyksiä, eivät Migrin kokeen kysymyksiä. Lue selitys jokaisen vastauksen jälkeen, niin muistat paremmin.

Vaikeita sanoja luvussa

yhdenvertaisuus

kaikki ihmiset ovat samanarvoisia, eikä ketään saa kohdella huonommin henkilöön liittyvän syyn vuoksi

syrjintä

ihmistä kohdellaan huonommin kuin muita esimerkiksi iän, alkuperän tai uskonnon vuoksi ilman hyväksyttävää syytä

häirintä

käytös, joka loukkaa ihmisen arvoa ja luo uhkaavan, vihamielisen tai nöyryyttävän ilmapiirin

yhdenvertaisuusvaltuutettu

itsenäinen viranomainen, joka neuvoo ja auttaa syrjintää kokenutta maksutta

tasa-arvo

naisilla ja miehillä on samat oikeudet ja mahdollisuudet

palkkasyrjintä

samasta tai samanarvoisesta työstä maksetaan sukupuolen vuoksi vähemmän palkkaa

tasa-arvovaltuutettu

viranomainen, joka valvoo tasa-arvolain noudattamista

lähisuhdeväkivalta

väkivalta perheessä tai parisuhteessa, esimerkiksi lyöminen, uhkailu tai seksuaalinen väkivalta