Suomi ja maailma: EU, Pohjoismaat, YK ja Nato

Lyhyet vastaukset

Milloin Suomi liittyi Euroopan unioniin?

Suomesta tuli EU:n jäsen 1.1.1995. Eurosetelit ja -kolikot tulivat käyttöön 1.1.2002.

Milloin Suomesta tuli Naton jäsen?

4.4.2023. Suomi haki jäsenyyttä 17.5.2022.

Kuka johtaa Suomen ulkopolitiikkaa?

Tasavallan presidentti yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa. Näin sanoo perustuslain 93 §.

Ketä asevelvollisuus koskee?

Suomen kansalaisia miehiä. Naiset voivat hakea vapaaehtoiseen asepalvelukseen.

Suomi tekee yhteistyötä monen maan kanssa. Se on mukana Euroopan unionissa, pohjoismaisessa yhteistyössä, YK:ssa ja puolustusliitto Natossa. Tässä luvussa kerromme, milloin Suomi liittyi näihin ja mitä ne tekevät. Kerromme myös, kuka Suomessa johtaa ulko- ja puolustuspolitiikkaa ja ketä asevelvollisuus koskee. Tiedot tulevat virallisista lähteistä, jotka on lueteltu sivun lopussa.

Milloin Suomi liittyi EU:hun?

Suomesta tuli Euroopan unionin eli EU:n jäsen 1.1.1995. Sitä ennen, lokakuussa 1994, Suomessa järjestettiin neuvoa-antava kansanäänestys. Siinä 56,9 prosenttia äänestäjistä kannatti jäsenyyttä.

Jäsenyys on kirjattu myös perustuslakiin. Perustuslain 1 §:ssä sanotaan, että Suomi on Euroopan unionin jäsen.

Euro tuli Suomeen kahdessa vaiheessa. Suomi on ollut euroalueen jäsen 1.1.1999 alkaen. Eurosetelit ja -kolikot otettiin käyttöön 1.1.2002. Sitä ennen Suomen raha oli markka, jota käytettiin vuodesta 1860. Markka ei ole ollut laillinen maksuväline 28.2.2002 jälkeen.

Suomi on lisäksi ollut Schengen-alueen jäsen 25.3.2001 alkaen.

Mitä EU päättää ja miten Suomi on mukana?

EU:ssa on 27 jäsenvaltiota. Sen tärkeimmät päättäjät ovat nämä:

• Euroopan parlamentti edustaa EU-maiden kansalaisia. Kansalaiset valitsevat sen jäsenet suorilla vaaleilla viiden vuoden kaudeksi. Vuoden 2024 vaaleissa Suomesta valittiin 15 jäsentä eli meppiä.
• Euroopan unionin neuvosto edustaa jäsenmaiden hallituksia. Siellä kokoontuvat EU-maiden ministerit, kukin oman alansa asioissa.
• Euroopan komissio valvoo EU:n yhteistä etua. Se tekee ehdotuksia uusiksi laeiksi.
• Eurooppa-neuvosto on EU-maiden valtion- tai hallitusten päämiesten kokous. Se päättää EU:n yleisestä suunnasta, mutta ei säädä lakeja.

Yleensä komissio ehdottaa uutta lakia, ja parlamentti ja neuvosto hyväksyvät sen yhdessä.

Suomessa EU-asioista vastaa valtioneuvosto eli hallitus. Se valmistelee EU:n päätökset Suomessa ja päättää Suomen toimista. Eduskunta osallistuu valmisteluun. Pääministeri edustaa Suomea Eurooppa-neuvostossa. Suomi on johtanut EU:n neuvoston työtä puheenjohtajamaana kolme kertaa: vuosina 1999, 2006 ja 2019.

Mitä vapaa liikkuvuus tarkoittaa?

Suomen kansalainen on myös EU:n kansalainen. EU-kansalaisella on oikeus liikkua ja oleskella vapaasti EU:n alueella. Tätä kutsutaan vapaaksi liikkuvuudeksi. Suomen kansalainen voi siis matkustaa ja tehdä töitä toisessa EU-maassa. Hän voi myös äänestää ja asettua ehdolle Euroopan parlamentin vaaleissa.

Mitä pohjoismainen yhteistyö on?

Pohjoismaita ovat Suomi, Ruotsi, Norja, Tanska ja Islanti. Yhteistyössä ovat mukana myös Ahvenanmaa, Färsaaret ja Grönlanti. Ulkoministeriön mukaan Pohjoismaita yhdistävät yhteinen historia, samankaltainen kulttuuri ja yhteiskunta sekä pohjoismaiset kielet.

Yhteistyöllä on kaksi tärkeää elintä:

• Pohjoismaiden neuvosto perustettiin vuonna 1952. Se on Pohjoismaiden parlamenttien yhteistyöelin. Suomi liittyi siihen vuonna 1955. Neuvostossa on 87 jäsentä. Suomesta on 20 jäsentä, ja heistä kaksi tulee Ahvenanmaalta.
• Pohjoismaiden ministerineuvosto perustettiin vuonna 1971. Se on Pohjoismaiden hallitusten yhteistyöelin. Päävastuu on pääministereillä.

Yhteistyön oikeudellinen perusta on Helsingin sopimus vuodelta 1962. Jo 1950-luvulla Pohjoismaat sopivat tärkeistä asioista: passivapaa matkustaminen maiden välillä alkoi vuonna 1952 ja yhteiset työmarkkinat vuonna 1954.

Mitä Suomi tekee YK:ssa?

Suomi liittyi Yhdistyneisiin kansakuntiin eli YK:hon vuonna 1955. Ulkoministeriön mukaan YK on Suomelle tärkein monenkeskisen yhteistyön väline. YK:n jäsenenä Suomi on sitoutunut ylläpitämään kansainvälistä rauhaa ja turvallisuutta ja ratkaisemaan riidat rauhanomaisesti.

Suomi on osallistunut YK:n rauhanturvatoimintaan 1950-luvun lopulta asti. Suomi hakee YK:n turvallisuusneuvoston vaihtuvaksi jäseneksi kaudelle 2029–2030.

Milloin Suomesta tuli Naton jäsen?

Nato on puolustusliitto. Suomi haki jäsenyyttä 17.5.2022, ja Suomesta tuli Naton jäsen 4.4.2023. Vuonna 2026 Natossa on 32 jäsenmaata.

Naton tärkein periaate on yhteinen puolustus. Pohjois-Atlantin sopimuksen 5. artiklan mukaan aseellinen hyökkäys yhtä jäsenmaata vastaan katsotaan hyökkäykseksi kaikkia vastaan. Silloin jokaisella jäsenellä on velvollisuus auttaa. Jäsenenä Suomi on näiden turvatakuiden piirissä ja osallistuu Naton yhteiseen puolustukseen ja päätöksentekoon.

Kuka johtaa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa?

Perustuslain 93 §:n mukaan Suomen ulkopolitiikkaa johtaa tasavallan presidentti yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa. Eduskunta hyväksyy Suomen kansainväliset velvoitteet. Sodasta ja rauhasta presidentti päättää eduskunnan suostumuksella. EU-asioissa vastuu on valtioneuvostolla.

Presidentti on myös puolustusvoimien ylipäällikkö (perustuslain 128 §). Laki puolustusvoimista sanoo, että puolustusvoimien tärkein tehtävä on Suomen sotilaallinen puolustaminen. Puolustusvoimat myös tukee muita viranomaisia ja osallistuu kansainväliseen apuun ja sotilaalliseen kriisinhallintaan.

Ketä asevelvollisuus koskee?

Perustuslain 127 §:n mukaan jokainen Suomen kansalainen on velvollinen osallistumaan isänmaan puolustukseen tai avustamaan sitä. Laki kertoo tarkemmin, mitä tämä tarkoittaa.

Asevelvollisuuslain mukaan jokainen Suomen kansalainen mies on asevelvollinen sen vuoden alusta, jona hän täyttää 18 vuotta. Velvollisuus kestää sen vuoden loppuun, jona hän täyttää 65 vuotta. Varusmiespalvelus kestää 165, 255 tai 347 päivää. Pituus riippuu siitä, mihin tehtävään varusmies koulutetaan.

Jos vakaumus estää asepalveluksen, voi hakea siviilipalvelukseen. Siviilipalvelus kestää 347 päivää.

Naisille asepalvelus on vapaaehtoinen. Suomen kansalainen nainen voi hakea siihen aikaisintaan sinä vuonna, kun hän täyttää 18 vuotta. Palvelus on aloitettava viimeistään sinä vuonna, jona hän täyttää 29 vuotta.

Uusille kansalaisille on omia sääntöjä. Mies, joka saa Suomen kansalaisuuden sinä vuonna, kun hän täyttää 18 vuotta, tai myöhemmin, ei ole kutsunnanalainen. Häntä ei siis kutsuta kutsuntaan, mutta hänet voidaan määrätä tarkastettavaksi. Jos olet suorittanut asepalvelusta toisessa maassa, jonka kansalainen olet, vähintään neljä kuukautta, voit hakea vapautusta varusmiespalveluksesta rauhan aikana.

Vaikeita sanoja luvussa

jäsenvaltio

maa, joka kuuluu johonkin järjestöön, esimerkiksi EU:hun

vapaa liikkuvuus

EU-kansalaisen oikeus liikkua ja oleskella vapaasti EU:n alueella

Pohjoismaiden neuvosto

Pohjoismaiden parlamenttien yhteistyöelin, perustettu vuonna 1952

rauhanturvaaminen

YK:n toiminta, jolla autetaan ylläpitämään rauhaa kriisialueilla

puolustusliitto

maiden liitto, joiden jäsenet lupaavat puolustaa toisiaan

turvatakuu

lupaus auttaa, jos maahan hyökätään; Natossa 5. artiklan lupaus

asevelvollisuus

Suomen kansalaisen miehen velvollisuus suorittaa asepalvelus

siviilipalvelus

aseeton palvelus, johon voi hakea, jos vakaumus estää asepalveluksen