Milloin voit hakea kansalaisuutta?

Kansalaistamisen yleiset edellytykset

Ulkomaalaiselle myönnetään hakemuksesta Suomen kansalaisuus, jos hakemusta ratkaistaessa: 1) hän on täyttänyt 18 vuotta; 2) hänen varsinainen asuntonsa ja kotinsa on ja on ollut Suomessa viimeksi kuluneet kahdeksan vuotta (asumisaikaedellytys); 3) hän ei ole syyllistynyt muulla kuin rikesakolla rangaistuun tekoon eikä häntä ole määrätty lähestymiskieltoon (nuhteettomuusedellytys); 4) hän ei ole olennaisesti laiminlyönyt elatusvelvollisuuttaan tai julkisoikeudellisia maksuvelvoitteitaan; 5) hänen toimeentulonsa on turvattu (toimeentuloedellytys); L:lla 552/2026 muutettu 5 kohta tulee voimaan 1.1.2027. Aiempi sanamuoto kuuluu: 5) hänen toimeentulonsa on turvattu (toimeentuloedellytys); ja 6) hänellä on suomen tai ruotsin kielen tyydyttävä suullinen ja kirjallinen taito tai näiden sijasta vastaavan tasoinen suomalaisen tai suomenruotsalaisen viittomakielen taito (kielitaitoedellytys); ja L:lla 552/2026 muutettu 6 kohta tulee voimaan 1.1.2027. Aiempi sanamuoto kuuluu: 6) hänellä on suomen tai ruotsin kielen tyydyttävä suullinen ja kirjallinen taito tai näiden sijasta vastaavan tasoinen suomalaisen tai suomenruotsalaisen viittomakielen taito (kielitaitoedellytys). 7) hänellä on 6 kohdassa tarkoitetulla suomen tai ruotsin kielellä osoitetut riittävät tiedot suomalaisesta yhteiskunnasta (yhteiskuntatietoedellytys). L:lla 552/2026 lisätty 7 kohta tulee voimaan 1.1.2027. Kansalaistamisen yleisistä edellytyksistä voidaan poiketa vain jäljempänä säädetyillä perusteilla. 3 momentti on kumottu L:lla 24.10.2025/929 .

Asumisajan alkaminen

Asumisaika alkaa: 1) Suomeen muuttopäivästä tai Suomeen paluusta, jos hakijalla on tai hänelle on sitä ennen myönnetty lupa tai oikeus muuttaa pysyväisluonteisesti Suomeen; 2) ensimmäisen jatkuvan oleskeluluvan myöntämispäivästä, jos hakijalla ei ole Suomeen tullessaan maahan muuttoon oikeuttavaa lupaa; 3 kohta on kumottu L:lla 5.7.2024/474 . 4) Pohjoismaan kansalaisella Suomeen muuttopäivästä tai muuttoilmoituksen rekisteröinnistä riippuen siitä, kumpi näistä on myöhäisempi. 2 momentti on kumottu L:lla 24.10.2025/929 .

Asumisaikaan hyväksyttävä oleskelu

Jos hakija on ennen jatkuvan oleskeluluvan myöntämistä oleskellut Suomessa tilapäisellä oleskeluluvalla, puolet tilapäisellä oleskeluluvalla oleskellusta ajasta otetaan 14 §:n 1 momentin 2 kohdassa säädetyn estämättä huomioon asumisaikaa laskettaessa. Edellytyksenä on, että hakija on oleskellut Suomessa jatkuvalla oleskeluluvalla vähintään vuoden välittömästi ennen hakemuksen ratkaisemista.

Asumisaikaan hyväksyttävät ulkomaanpäivät

Kansalaistamisen edellytyksenä olevaan asumisaikaan hyväksytään Suomen ulkopuolella oleskelua yhteensä enintään 365 vuorokautta. Hakemuksen ratkaisemista edeltävän vuoden ajalta hyväksytään ulkomailla oleskelua kuitenkin yhteensä enintään 90 vuorokautta. Näiden määrien ylimeneviä ulkomaanpäiviä ei oteta mukaan asumisaikaa laskettaessa. Yli viiden vuoden yhtäjaksoinen oleskelu Suomen ulkopuolella katkaisee asumisajan laskemisen. Asumisajan laskeminen alkaa tällöin uudelleen 14 §:n 1 momentin mukaisesti.

Asumisaikaedellytyksestä poikkeaminen kielitaitoedellytyksen täyttyessä

Ulkomaalaiselle voidaan myöntää Suomen kansalaisuus 13 §:n 1 momentin 2 kohdassa säädetyn estämättä, jos hän täyttää 13 §:n 1 momentin 6 kohdan mukaisen kielitaitoedellytyksen ja: 1) hänellä on 18 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaiset kiinteät siteet Suomeen; ja 2) hänen varsinainen asuntonsa ja kotinsa on ja on ollut Suomessa viimeksi kuluneet viisi vuotta.

Kansalaisuudettoman osalta tehtävät poikkeukset

Kansalaisuudettomalle voidaan myöntää Suomen kansalaisuus 13 §:n 1 momentin 2 kohdassa säädetyn estämättä, jos hänen varsinainen asuntonsa ja kotinsa on ja on ollut Suomessa viimeksi kuluneet viisi vuotta.

Pohjoismaan kansalaisen osalta tehtävät poikkeukset

Islannin, Norjan, Ruotsin tai Tanskan kansalaiselle voidaan myöntää Suomen kansalaisuus 13 §:n 1 momentin 2 kohdassa säädetyn estämättä, jos hänen varsinainen asuntonsa ja kotinsa on ja on ollut Suomessa viimeksi kuluneet kaksi vuotta.

Suomen kansalaisen puolison osalta tehtävät poikkeukset

Suomen kansalaisen puolisolle voidaan myöntää Suomen kansalaisuus 13 §:n 1 momentin 2 kohdassa säädetyn estämättä, jos: 1) puolisot asuvat ja ovat asuneet yhdessä vähintään kolme vuotta tai kuolleen Suomen kansalaisen puoliso on asunut yhdessä puolisonsa kanssa vähintään kolme vuotta ennen tämän kuolemaa; ja 2) hakijan varsinainen asunto ja koti on ja on ollut Suomessa viimeksi kuluneet viisi vuotta.

Toimeentulon osoittaminen ja toimeentuloedellytyksestä poikkeaminen

Toimeentuloedellytys täyttyy, jos hakija antaa luotettavana pidettävän tiedon toimeentulonsa perusteesta ja on viimeksi kuluneiden kahden vuoden aikana turvautunut työttömyysturvalaissa (1290/2002) tarkoitettuun työttömyysetuuteen tai toimeentulotuesta annetussa laissa (1412/1997) tarkoitettuun toimeentulotukeen yhteensä korkeintaan kolmen kuukauden ajan. Toimeentuloedellytys ei koske alle 18-vuotiasta eikä 65 vuotta täyttänyttä henkilöä. Hakijalle voidaan myöntää Suomen kansalaisuus, vaikka toimeentuloedellytys ei täyty, jos hänen terveydentilansa tai vammansa pitkäaikaisesti estää sen täyttämisen tai hän ei muusta erittäin painavasta syystä pysty täyttämään sitä. Harkinnassa on otettava huomioon lapsen etu.

Odotusajan määräytyminen

Jos kansalaisuushakemus hylätään 13 §:n 1 momentin 3 kohdan perusteella, hakijalle voidaan määrätä odotusaika, jona häntä ei kansalaisteta ilman perusteltua syytä. Kansalaisuuden myöntäminen odotusajan kuluessa tai sen päätyttyä edellyttää uutta hakemusta, jolloin kansalaisuuden myöntämisen edellytysten täyttyminen arvioidaan uudelleen. Edellä 1 momentissa tarkoitettu odotusaika on: 1) sakkorangaistuksen osalta vähintään vuosi ja enintään neljä vuotta luettuna rikoksen tekopäivästä; 2) rikoksen, josta tuomioistuin on jättänyt rangaistuksen tuomitsematta, osalta vähintään kaksi ja enintään neljä vuotta luettuna rikoksen tekopäivästä; 3) ehdollisen vankeusrangaistuksen, valvontarangaistuksen, yhdyskuntapalvelun ja nuorisorangaistuksen osalta vähintään kolme ja enintään viisi vuotta luettuna rikoksen tekopäivästä; 4) ehdottomana tuomitun vankeusrangaistuksen osalta vähintään neljä ja enintään kahdeksan vuotta luettuna rangaistuksen suorittamisesta. Jos hakija on syyllistynyt useampaan kuin yhteen rangaistavaan tekoon, eri teoista seuraavia odotusaikoja ei lasketa yhteen. Vaihtoehtoisista odotusajoista valitaan se, jonka päättymisajankohta on myöhäisin ja aikaan lisätään kutakin muuta odotusajan aiheuttavaa tekoa kohden vähintään kaksi kuukautta ja enintään yksi vuosi teon laadun ja teosta määrätyn rangaistuksen ankaruuden perusteella, kuitenkin siten, että odotusaika ei ylitä 2 momentissa säädettyä rangaistuslajikohtaista enimmäisaikaa. Odotusajan 2 ja 3 momentin mukainen pituus määrätään hakijan tilanteen kokonaisvaltaisen tarkastelun perusteella. Kokonaisvaltaisessa tarkastelussa otetaan huomioon 19 §:ssä tarkoitetut seikat ja hakijan yksilölliset olosuhteet. Odotusaikaa ei määrätä eikä hakijaa 19 §:n 1 momentissa tarkoitetut seikat huomioon ottaen kansalaisteta toistaiseksi, jos hänet on tuomittu syyllistymisestä erittäin vakavaan rikokseen.