KansalaisuuskurssiPitääkö sinun tehdä kansalaisuuskoe?
Hakemuksiin, jotka jätetään 1.3.2027 tai myöhemmin, tulee uusi ehto: sinun pitää tuntea suomalainen yhteiskunta. Vastaa neljään kysymykseen, niin näet, mitä sinua koskee.
Keitä uusi ehto koskee?
Kansalaisuuslakiin tulee uusi ehto 1.1.2027: sinun pitää tuntea suomalainen yhteiskunta. Osoitat tiedot suomeksi tai ruotsiksi.
Ehtoa ei käytetä hakemuksiin, jotka tehdään 2 kuukauden sisällä siitä, kun laki tulee voimaan. Migrin mukaan ehto koskee 18–64-vuotiaita, ja sitä käytetään hakemuksiin, jotka jätetään 1.3.2027 tai myöhemmin. Jos haluat hakea ilman koetta, hae viimeistään 28.2.2027.
Jos hakemuksesi on jo jätetty, kun laki muuttuu 1.1.2027, siihen käytetään vanhoja sääntöjä.
Tutkinnot, jotka korvaavat kokeen
Voit osoittaa tiedot kolmella tavalla:
- hyväksytty kansalaisuuskoe
- suomen- tai ruotsinkielinen ylioppilastutkinto, joka on suoritettu Suomessa
- suomen- tai ruotsinkielinen korkeakoulututkinto, joka on suoritettu Suomessa
Laki ei mainitse muita tutkintoja. Liitä hakemukseen todistus kokeesta tai tutkinnosta.
Poikkeukset
- Ehto ei koske alle 18-vuotiasta eikä 65 vuotta täyttänyttä.
- Jos lapsi täyttää 18 vuotta hakemuksen käsittelyn aikana, kokeen ehto ei koske häntä.
- Voit saada kansalaisuuden ilman koetta, jos sairaus tai vamma estää sen pitkään. Myös muu erittäin painava syy voi riittää.
- Jos sinulla on sairaus, vamma tai lukemisen vaikeus, voit pyytää erityisjärjestelyjä. Alle 65-vuotias, joka ei osaa lukea ja kirjoittaa, voi tehdä kokeen suullisesti.
Millainen koe on?
- Koe tehdään suomeksi tai ruotsiksi. Se tehdään tietokoneella, jos se on mahdollista.
- Koe on monivalintakoe. Kysymykset perustuvat oppimateriaaliin, joka on kaikkien saatavilla. Helsingin yliopisto tekee materiaalin ja kysymykset.
- Hyväksyttyyn kokeeseen tarvitset niin, että valtaosa vastauksista on oikein. Tarkkaa rajaa ei ole julkaistu.
- Kokeesta pitää maksaa. Hintaa, kysymysten määrää ja koeaikaa ei ole vielä julkaistu.
Kokeita järjestetään keväästä 2027 alkaen pääkaupunkiseudulla, Tampereella, Turussa, Oulussa, Vaasassa, Kuopiossa ja Rovaniemellä. Koepäivät, oppimateriaali ja ohjeet ilmoittautumiseen julkaistaan viimeistään vuodenvaihteessa Migrin sivuilla.
Jos koe hylätään, voit pyytää Migriä tutkimaan asian uudelleen. Se maksaa, mutta saat maksun takaisin, jos koe hyväksytään. Jos huijaat, et voi tehdä koetta 6 kuukauteen. Vakavassa tapauksessa aika on 12 kuukautta.
Lakiteksti
Sanatarkasti Finlexin ajantasaisesta lainsäädännöstä, haettu 24. lokakuuta 2026. Osa kohdista tulee voimaan myöhemmin, ja se on merkitty tekstiin.
17 b § Kansalaisuuslaki (359/2003)
Yhteiskuntatiedon osoittaminen ja yhteiskuntatietoedellytyksestä poikkeaminen
Yhteiskuntatietoedellytyksen täyttäminen voidaan osoittaa suorittamalla: 1) hyväksytysti kansalaisuuskoe; 2) Suomessa suomen- tai ruotsinkielinen ylioppilastutkinto; tai 3) Suomessa suomen- tai ruotsinkielinen korkeakoulututkinto. Yhteiskuntatietoedellytys ei koske alle 18-vuotiasta eikä 65 vuotta täyttänyttä henkilöä. Hakijalle voidaan myöntää Suomen kansalaisuus, vaikka yhteiskuntatietoedellytys ei täyty, jos hänen terveydentilansa tai vammansa pitkäaikaisesti estää sen täyttämisen tai muutoin on olemassa erittäin painava syy yhteiskuntatietoedellytyksestä poikkeamiselle. L:lla 552/2026 lisätty 17 b § tulee voimaan 1.1.2027.
Koko lakiVoimaantulo Laki kansalaisuuslain muuttamisesta (552/2026)
Voimaantulo- ja siirtymäsäännös
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2027. Mitä 13 §:n 1 momentin 7 kohdassa säädetään, ei sovelleta sellaisiin hakemuksiin, jotka on tehty kahden kuukauden kuluessa tämän lain voimaantulosta. Tämän lain voimaan tullessa vireillä olleeseen kansalaisuushakemukseen sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.
Koko laki13 § Kansalaisuuslaki (359/2003)
Kansalaistamisen yleiset edellytykset
Ulkomaalaiselle myönnetään hakemuksesta Suomen kansalaisuus, jos hakemusta ratkaistaessa: 1) hän on täyttänyt 18 vuotta; 2) hänen varsinainen asuntonsa ja kotinsa on ja on ollut Suomessa viimeksi kuluneet kahdeksan vuotta (asumisaikaedellytys); 3) hän ei ole syyllistynyt muulla kuin rikesakolla rangaistuun tekoon eikä häntä ole määrätty lähestymiskieltoon (nuhteettomuusedellytys); 4) hän ei ole olennaisesti laiminlyönyt elatusvelvollisuuttaan tai julkisoikeudellisia maksuvelvoitteitaan; 5) hänen toimeentulonsa on turvattu (toimeentuloedellytys); L:lla 552/2026 muutettu 5 kohta tulee voimaan 1.1.2027. Aiempi sanamuoto kuuluu: 5) hänen toimeentulonsa on turvattu (toimeentuloedellytys); ja 6) hänellä on suomen tai ruotsin kielen tyydyttävä suullinen ja kirjallinen taito tai näiden sijasta vastaavan tasoinen suomalaisen tai suomenruotsalaisen viittomakielen taito (kielitaitoedellytys); ja L:lla 552/2026 muutettu 6 kohta tulee voimaan 1.1.2027. Aiempi sanamuoto kuuluu: 6) hänellä on suomen tai ruotsin kielen tyydyttävä suullinen ja kirjallinen taito tai näiden sijasta vastaavan tasoinen suomalaisen tai suomenruotsalaisen viittomakielen taito (kielitaitoedellytys). 7) hänellä on 6 kohdassa tarkoitetulla suomen tai ruotsin kielellä osoitetut riittävät tiedot suomalaisesta yhteiskunnasta (yhteiskuntatietoedellytys). L:lla 552/2026 lisätty 7 kohta tulee voimaan 1.1.2027. Kansalaistamisen yleisistä edellytyksistä voidaan poiketa vain jäljempänä säädetyillä perusteilla. 3 momentti on kumottu L:lla 24.10.2025/929 .
Koko laki25 a § Kansalaisuuslaki (359/2003)
Kansalaisuuskokeen sisältö
Kansalaisuuskokeella testataan perustietoja suomalaisen yhteiskunnan toiminnasta sekä yksilön oikeuksista ja velvollisuuksista. Monivalintakokeen kysymykset perustuvat yleisesti saatavilla olevaan kansalaisuuskokeen oppimateriaaliin, joka on laadittu kotoutumisen edistämisestä annetun lain (681/2023) 25 §:ssä tarkoitetun yhteiskuntaorientaation oppimateriaalin pohjalta. Kokeen kysymykset koskevat Suomen keskeistä lainsäädäntöä, perus- ja ihmisoikeuksia, yhdenvertaisuutta, sukupuolten tasa-arvoa, Suomen historiaa ja kulttuuria sekä muita kansalaisuuskokeen oppimateriaaliin sisältyviä keskeisiä tietoja. Kansalaisuuskoe suoritetaan 13 §:n 1 momentin 6 kohdassa tarkoitetulla suomen tai ruotsin kielellä. Koe suoritetaan sähköisesti, ellei kokeen sähköiselle toteutukselle ole estettä. Kansalaisuuskokeen hyväksytty suoritus edellyttää sitä, että valtaosa monivalintakokeen vastauksista on valittu oikein. Kansalaisuuskokeen sisällöstä ja hyväksytystä suorituksesta voidaan antaa tarkempia säännöksiä valtioneuvoston asetuksella. L:lla 552/2026 lisätty 25 a § tulee voimaan 1.1.2027.
Koko laki25 g § Kansalaisuuslaki (359/2003)
Kokeen suorittamista koskevat erityisjärjestelyt
Henkilö, joka on sairauden, vamman, lukemisen ja kirjoittamisen erityisvaikeuden tai muun niihin rinnastettavan syyn vuoksi estynyt suorittamasta kansalaisuuskoetta samalla tavalla kuin muut kokeen suorittajat, voi suorittaa kokeen erityisjärjestelyin. Lain 18 b §:n 2 ja 3 momentissa tarkoitettu alle 65-vuotias henkilö voi suorittaa kokeen suullisesti. Maahanmuuttovirasto päättää erityisjärjestelyjen käytöstä. Erityisjärjestelyistä tulee esittää virastolle erillinen pyyntö. L:lla 552/2026 lisätty 25 g § tulee voimaan 1.1.2027.
Koko laki25 i § Kansalaisuuslaki (359/2003)
Koemaksu
Maahanmuuttovirasto perii kokeeseen ilmoittautuneelta koemaksun. Koemaksun määrästä säädetään sisäministeriön asetuksella Maahanmuuttoviraston suoritteiden maksullisuudesta noudattaen, mitä valtion maksuperustelaissa (150/1992) säädetään julkisoikeudellisista suoritteista perittävistä maksuista. Koemaksu palautetaan kokeeseen ilmoittautuneelle, jos hän on estynyt osallistumasta kokeeseen oman sairautensa vuoksi. Maksua ei palauteta, jos esteestä ei ole ilmoitettu Maahanmuuttovirastolle ennen koetilaisuutta. Pyyntö maksun palauttamisesta on tehtävä Maahanmuuttovirastolle 14 päivän kuluessa koepäivästä. L:lla 552/2026 lisätty 25 i § tulee voimaan 1.1.2027. L:lla 552/2026 lisätty 3 a luku tulee voimaan 1.1.2027.
Koko lakiLähteet
Tiedot tarkistettu 24. lokakuuta 2026 lakitekstiä ja viranomaisten sivuja vasten. Säännöt voivat muuttua. Tarkista asia aina viranomaiselta ennen kuin lähetät mitään.